Otanmäen kaivoksesta louhittiin 30 vuoden aikana yli 25 miljoonaa tonnia malmia: rautaa, vanadiinia ja ilmeniittiä. Malmia rikastettaessa jäi yli lietettä ja soraa, jotka pumpattiin läheiseen saostusaltaaseen. 1980-luvulla metallin hinta maailmalla laski. Otanmäen tehdas ei ollut enää kannattava ja se suljettiin. Lähes 700 metrin syvyyteen ulottuvat kaivoskäytävät täyttyivät vedellä, ja jäljelle jäivät valtavat saostusaltaat. Alue siirtyi kunnan omistukseen, ja altaita alettiin käyttää likavesien biologisena puhdistuslaitoksena. Allasalueen rehevöityessä se alkoi vetää yhä enemmän lintuja puoleensa.

Alueella pesii monia lintulajeja, joita ei tavata muualla Kainuussa. Otanmäen 150 hehtaarin allasalueella on nähty yli 200 eri lintulajia, ja muuttoaikoina lintujen määrä nousee tuhansiin. 1990- ja 2000-luvuilla Otanmäestä tulikin suosittu lintujen tarkkailijoiden keskuudessa. Vuolijoen kunta rauhoitti alueen metsästykseltä ja rakensi alueelle lintutorneja, kuvauskojun sekä kodan.

Lintujen runsaus ja hyvä havaittavuus lintutorneista tekevät Otanmäen lintutorneista Suomen parhaimpiin kuuluvan lintukohteen. Otanmäen lintuvesialtaan nimikkolintu on mustakurkku-uikku.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/24/otanmaen-lintuallas-keidas-keskella-eramaata