Pöytäkirjoista ja kirjeistä

Otanmäen ensimmäinen koulu toimi Myllyn alakerrassa. Vuoden 1952 koululaisia
opettamassa opettaja Rauha Kauranen. Oppilaat eturivistä vasemmalta Pentti Oravasaari, Jorma Välimäki, oikeassa reunassa Taisto Kontio, Rauni Tölli, opettaja Kaurasen vieressä PO: n takana Erkki Jääskeläinen 1952.. Valokuvaaja tuntematon (kuva Kainuun museo)

Otanmäen koulun perustaminen. Pöytäkirjoja ja otteita

10.9.1952

Otanmäen koulun rakentaminen.

Saatettiin kunnanvaltuuston tietoon kunnanhallituksen päätös Otanmäen koulun rakentamisesta seuraavasti:

Kunnanhallitus on päättänyt tehdä työtilauksen Otanmäki Oy:lle koulun rakentamisesta laskutyönä sen mukaisesti, mitä siitä on kunnanhallituksen ja Otanmäki Oy:n johdon kesken käydyissä neuvotteluissa alustavasti sovittu (kunn.valt. päätös asiasta tehty 24.3.1952 §14). (Kustannukset arvioidaan seuraavasti: varsinainen koulurakennustyö 85.000.000 mk _ asunto- ja varastoparakkirakennukset 1.500.000 mk – arkkitehtityöt. Koulurakennus 10.515 m3 a`8840/-).

Kunnanhallitus järjestää käyttörahaa tarkoitusta varten Kajaanin Säästöpankissa, josta suoritetaan Otanmäki Oy:lle kuukausittain päätettävän ja tarkastettavan koulun rakennustilin mukaan, tilin velkasaldoa osoittamaan määrän mukainen summa.

Rakennustyötä varten saadaan rakennustarvikkeita Otanmäki Oy:n varastosta. Koulurakennusta varten siirretään kunnan varastosta sahattua lautatavaraa, joka tileissä huomioidaan.

Kunnanhallituksen päätös yksimielisesti hyväksyttiin.

Kunnanhallituksen ehdotuksesta yksimielisesti valittiin Otanmäen koulun rakennustilin tarkastajaksi Maalaiskuntien Liiton Kainuun piirin aluetarkastaja Oiva Lammi.

(Liiton määräämä tarkastusmaksu 5000 mk päivältä.)

Päätettiin yksimielisesti, että Otanmäen koulun rakennustarpeet pidetään palovakuutettuina niiden täydestä arvosta koko rakennustyön ajan.

Päätettiin yksimielisesti valita Otanmäen koulun rakennustyötä kunnan puolesta valvomaan rakennusmest. Väinö V. Pöyhönen, Säräisniemeltä.

Otanmäen koulun johtokuntaan valittiin paikkakunnalta poismuuttaneen rva Aino Kivikon tilalle rva Helmi Ikäheimonen.

Kunnanhallitus oli ehdottanut valittavaksi rva Lempi Jääskeläisen. Valt. Martti Leinonen, valt. Matti Karjalaisen kannattamana ehdotti rva Ikäheimosen. Suoritetussa vaalissa sai rva Jääskeläinen 5 ja rva Ikäheimonen 6 ääntä, 6 valtuutetun pidättäytyessä äänestämästä.

 

Juhani Teno muistelee: HYVÄ VELI

Kovin helposti lupasin Sinulle jotain muistaa tai muistella Otanmäen koulun menneisyydestä. En mielelläni uskaltaisi paperille mitään, kun tuo menneisyys on niin kovin lähellä. Useat mukana olleet pystyvät sanomaan, että ei se noin ollut. Sitten muistin, että eläkkeelle lähtiessäni otin joukon valokopioita virallisista ja epävirallisista papereista – ennen kuin koulujen vanhaa arkistoa pakattiin pahvilaatikoihin ja vietiin kunnan keskusarkistoon. Lieneekö pahvilaatikoissa vieläkin. Kuvittelin kait, että koulun lähihistoriikkia joku joskus – ehkä 30-vuotistilaisuuteen, pyytää minulta. joten jäljennökset silloin olisivat muistin avuksi. Ei pyydetty, enkä osaisi enää kirjoittakaan, joten nämä joutavat Sinulle. Ehkä niitten avulla pääset alkuun. Minä en niitä enää koskaan tarvitse.

Koneen kirjoitusjälkikin on huono. Kirjoittaja on vanha ja kone koulun huutokaupasta ostettu ja kait yhtä vanha kuin Otanmäen koulukin. Oikeakielisyydestä, pilluvirheistä jne en enää välitä (mm. Viipurin murre sotkee yhä). Yritä kuitenkin tähän joitain tietoja.

Otanmäen kansakoulu alkoi syksyllä 1952 tilapäistiloissa, jotka oli vuokrattu Otanmäki Oy:ltä. Otanmäellä toimivat luokat 1-2 ja 3-4. 1953 tulivat luokat 5,6,7 Otanmäelle. Koulun ensimmäinen johtaja oli Rauha Kauranen (hänen hallussaan saattaa olla kirjallisia muisteloita koulun alkuajoilta os. kirkkok. 55 A 2 92100 Raahe). 2. johtaja oli Olavi Leskinen ja 3. johtaja Olavi Kainulainen.

Jatko-opetus alkoi Otanmäellä kurssimuotoisena 1953, 3 t:a illassa klo 14-17, 77 iltaa. Lukuvuoden aikana 4 kurssia (ensimäistä päiväkirjaa en koskaan löytänyt, III kurssi alkoi 7.12.-53 ja IV kurssi alkoi 22.3.-54). Opettajina toimivat: Olavi Leskinen, Rauha Kauranen ja Marjatta Kainulainen.

Ns. päiväjatkokoulu alkoi 6.9.1954 8. luokka

I kurssi 6.9.-54 – 22.1.-55 29 oppilasta 615 oppituntia

II kurssi 24.1.-55 – 28.5.-55 26 oppilasta 615 oppituntia

Jatkokoulun 1. johtaja oli Vilho Turunen 1954 2. johtaja oli Juhani Teno 1956. Talousopettajana toimi Elina Koski, tuntiopettajina mm. K. Naumanen, V. Korhonen, M. Kainulainen.

Kansalaiskoulu alkoi kokovuotisena 1958, 8 luokkaa. Kansalaiskoulu muuttui 2 –vuotiseksi 1965, 7-8 luokka. Kansalaiskouluun tuli vapaaehtoinen 9-luokka 1971. Kansalaiskoulun 9. luokka tuli pakolliseksi 1973, jolloin siirryttiin peruskouluun.

Kunnallinen keskikoulu alkoi syksyllä 1955. Ensimmäisen talven koulu toimi rakennusaikaisessa parakissa, tien toisella puolen, nykyisen opettajain asuintalon kohdalla (parakin valokuva on ainakin kunnallisen keskikoulun ensimmäisen vuosikertomuksen kannessa). Koulun1. johtaja oli  A.A.A. Aaltonen 2. johtaja Hellin Suominen 3. johtaja Heikki Rapo.

Oppilaskuljetusta ei ollut. Kunnallisen keskikoulun ja jatkokoulun oppilaat asuivat oppilasasuntolassa (muutamat jatkokoulun oppilaat eivät päässeet pyhäksikään kotiinsa, koska koti oli Manamansalossa, jonka eteläkärki kuuluu Vuolijoen kuntaan). Asuminen oli järjestetty niin, että varsinaisen koulutalon yhteydessä olevissa huoneissa (3+3 huonetta kahdessa kerroksessa) asuivat tytöt. Täällä oli myös asuntolanhoitajana huone , asuntolan keittiö ja ruokailutila. (Nykyisen kaikki edm. tilat on muutettu opetustiloiksi). Pojat sitä vastoin joutuivat asumaan edm. parikissa, 4:ssä huoneessa. Parakin päätyosassa oli myös asuntolanhoitajan apulaisten asunto. Vesijohtoa ja viemäriä ei parikissa ollut, joten oli käytettävä mm. ulkokäymälää. (opettaja-asuntoja jouduttiin myös käyttämään asuntolatiloina). Asuntola lopetettiin epäkäytännöllisenä, vanhanaikaisen jne.

Oppilaskuljetus aloitettiin liikennöitsijä Leskisen toimesta.

1950-luvulla oli Otanmäki Oy:n silloinen sosiaalipäällikkö Tauno A. Laitinen ehdottomasti innokkain puuhamies kansakoulun saamiseksi Otanmäelle. Samoin koulun alkuaikoina hänen työpanoksensa oli varsin merkittävä koulun kehittämisessä

Merkittävä tapahtuma oli myös presidentti Urho Kekkosen vierailu Otanmäen koululla 25.1.1958 erään hiihtoretkensä yhteydessä. (Muutama valokuva mukaan, ei tarvitse palauttaa. Kuvia on ollut esillä koulun joissain tilaisuuksissa ja kaikki eivät ole palautuneet. edm. tapahtuman kuvia on Väinö Rytkösellä os. Otanmäki).

Toivo Mäkisen innoittamana anottiin 1960-luvun alussa yhtenäiskoulukokeilua, mutta onneksi sitä ei saatu. Näin jälkikäteen ajatellen, ei Otanmäellä olisi ollut voimavaroja kokeilun kunnolliseen läpiviemiseen.

Jostakin syystä Otanmäen koululla on aina ollut esillä tai ainakin vaikeutena ajatus: Pitääkö koululla olla 1 vai 2 vai 3 johtajaa. (kansakoulu, kansalaiskoulu, keskikoulu) (ala-aste, yläaste). Vaikeus on ehkä johtunut kovin suuresta määrästä yhteisiä tiloja ja kovin suuresta määrästä yhteisiä opettajia. Olen jäävi ottamaan tähän kantaa, mutta nyt ovat palanneet johtokunnat ja jos eläkeläisenä olen tuossa pihamaalla kuullut oikein, on myöskin keskustelu johtajien määrästä jälleen ajankohtainen.

Tällä hetkellä toimii Otanmäellä myös Vuolijoen lukio, silläkin on yhteisiä tiloja Otanmäen peruskoulun yläasteen kanssa. Ehkä näistä paperista on jotain apua Otanmäen koulun historiikin laadinnassa. Tämän enempää en muista tai en enää osaa.

Toivon Sinulle hyvää kesää.

Terveisin Juhani Teno